Sain tuossa muutama viikko sitten idean lähteä sienimetsälle. Lähinnä idea lähti siitä, että mummuni on aina syksyisin käynyt sienestämässä ja tehnyt itse kaikkia sieniherkkuja. Nyt mummu on kuitenkin sellaisessa kunnossa, että ei itse sienestämään pääse. Halusin siis lähteä keräämään mummulle aineet sienisalaattiin ja itselleni kokkailuun.
Minähän en ole sienimetsällä oikeastaan koskaan käynyt, jos nyt ei lasketa päiväkodin metsäretkiä. Olen kyllä ollut ihan haka biologiassa yläasteella ja ainakin periaatteessa tunnistanut silloin "kaikki" sienet.
Lähdin sitten Kangasalla pyörähtään mettikössä todella kuumana ja aurinkoisena sunnuntaina. Valmistauduin sienireissuun hupullisella takilla, hirvikärpästen pelossa, sekä mummulta saadulla sienikirjalla ja googlemaps:illä.
Luulin olleeni sienireissussa usean tunnin kun minulle ilmoitettiin että vastahan sä sinne metsään menit. Metsässä oli oikeastaan aika mukavaa ja huomasin todellakin sen, että yksin se aika tuntui todella pitkältä, vaikka ajatus kyllä lensi ja oli mukavaa pohdiskella asioita omassa rauhassa.
Mitä sieniin tulee, niin saaliini oli melko onneton, oikeastaan mitätön. Löysin yhden kanttarellin ja jotain "tatinnäkösiä" sieniä, joita sitten yritin sienikirjasta etsiä. Edelleenkään en tiedä mitä sieniä olin kerännyt, mutta sinne jäivät luonnon helmaan. Muistakaa sienestämässä motto "kerää vain varmoja"!:)
Uusi haaste ensimmäisen sienireissun jälkeen: Opettele sienet paremmin!
Reissu numero kaksi tehtiinkin sitten kaveriporukalla Tampereen Kaukajärven metsikössä. Syytän huonosta reittivalinnasta erästä rakasta ystävääni. Rinne, jota aluksi kiipesimme päästäksemme "apajille", oli "hieman" vaikeakulkuinen. Hyvä reisitreeni tosin.
Kun sitten pääsimme helpommin kuljettavaan maastoon menetin totaalisesti hermoni keltaisten lehtien luomaan kanttarelli-illuusioon. Aina kun luulin löytäneeni kanttarellikeitaan, osottautui se kasaksi keltaisia maahan pudonneita lehtiä.
Jokaisen löydetyn sienen kohdalla selattiin sienikirjaa useita minuutteja ja kaikella kunnioituksella ystäväni olivat yhtä huonoja sienestäjiä kuin minä. Harmi. Odotin heiltä enemmän. ;D
Taisipa siinä joku poimia myrkylliseksi valmuskaksi epäillyn sienen, mutta ei mainita kuka.
Summa summaarum: sieniä ei tullu, mutta hauskaa oli.
Haaste toisen sinireissun jälkeen: Etsi sienet ja siniapajat tunteva tyyppi ja lyöttäydy hänen seuraansa seuraavalle sienireissulle!
Kolmatta reissua en ole päässyt vielä tekemään, mutta kiitän kyllä jotain korkeampaa ihanista ystävistä joita minulla on. Sain viime viikolla viestin ystävältäni, joka oli poiminut milettömän määrän upeita herkkutatteja, että haluaisinko mahdollisesti osan saaliista. Ai halusinko!!!
Tuhannet kiitokset tälle ihanalle ystävälle!
Sitten pääsinkin valmistukseen.
Sienethän kannattaa (lue: pitää) ryöpätä ja/tai paistaa heti samana päivänä sienien poimimisesta. Riippuen siitä mistä sienistä on kyse. Tässä ainakin hyvä artikkeli sienien käsittelystä:
http://puutarha.net/artikkelit/8309/metsasienien_kasittely.htm
Minä sain herkkutatit jo valmiiksi paistettuina, joten työstin ne sellaisenaan.
Suolasienet ovat olleet äitini herkkua niin kauan kuin muistan. Minulla on selkeä mielikuva suolasienirasiasta, jollaisia äitini osti supermarketeista, sillon vielä kun asuin kotona.
Valitsin kaapista kauniita käytettyjä lasipurkkeja ja liotin niitä useamman tovin kuumassa tiskiaine vedessä. Silti etikettien irrottaminen oli työlästä ja jouduin lopuksi tyytymään asetoniin. Hyviä etiketinpesuvinkkejä otetaan vastaan.
Suolasienet
Tarvitset:
Muovi- tai lasipurkkeja
Merisuolaa
Suolasäilöntään kelpaavia sieniä (tässä herkkutatteja)
Lado sienet ja merisuola vuorotellen purkkiin. Painele kerrokset tiiviisti. Aloita ja lopeta suolalla.
Varmista seuraavana päivänä, että sienet ovat kerryttäneet purkkiin suolanestettä niin paljon, että ovat kokonaan "pinnan alla". Muuten sienet homehtuvat. Tarvittaessa lisää purkkiin suolavettä.
VINKKI! Työpiste kannattaa kokatessa pitää aina siistinä. Tämä ei ole sitä, älä siis ota mallia tästä:
Kun otat sienet käyttöön, voit huuhtaista niitä hieman lävikön läpi kylmällä vedellä huuhtoaksesi suurimmat suolat pois.
Suolasienet ovat taivaallisia sellaisenaan esim. hapankorpun tai näkkileivän päällä.
Kannatan itsetehtyjä lahjoja ja suolasienet sopivat milestäni kauniissa purkissa tuliaisiksi tai vaikka joululahjoiksi.
Minun versio (tällaisen äiti sai):
Mummulle tein vielä sienisalaatin, jonka ohje tulee tässä:
Mummun sienisalaatti
Tarvitset:
Muovirasian
Sieniä maun mukaan (tässä herkkutatteja)
Sipulia
Kermaa
Mausteita (pippuri, suola, timjami)
Pilko sienet ja sipulit pieneiksi kuutioiksi. Hyvä suhde on 50/50, puolet sieniä, puolet sipulia. Mausta. Vatkaa kerma ja sekoita joukkoon. Valmista nautittavaksi sellaisenaan.
Enjoy babes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti