KUUKAUDEN (/vuoden) HAASTE - Pikkukivaa arkeen

Arkea ei ole mulla viime aikona ollut ollenkaan ja koitan tässä epätoivoisesti palata takasin omaksi itsekseni. Pienet haasteet, hauskat jekut ja pikkukiva kavereille on mun juttu, kun taas kiertoviestit ei.
MUTTA...
Facebookissa kiersi kerrankin hauska kiertoviesti, johon oli pakko osallistua! Viesti menis näin:

"Ne viisi henkilöä, jotka ensimmäisinä kommentoivat tätä päivitystä, saavat minulta tämän kalenterivuoden aikana yllätyksen - esim. kirjan, postikortin tai jotain aivan muuta (lähetäthän minulle osoitteesi henkilökohtaisella viestillä). Tämä tapahtuu tietysti varoittamatta ja jää nähtäväksi, milloin se tapahtuu.

Jutun juju? Näiden henkilöiden tulee päivittää samainen tarjous omalle seinälleen sopivaksi

katsomallaan kielellä ja näin lahjoittaa ILOA.

Tehkäämme vuonna 2014 kivoja ja rakastettavia asioita toisillemme ilman muuta syytä kuin että saa toisen hymyilemään ja näytetään samalla, että ajattelemme häntä."
 

 Itse nappasin yhden kiinnityksen kaverin yllärilistalle ja muutamassa minuutissa sain listalleni kolme samba-kaveria, vanhan luokkakaverin ja uuden työkaverin. Tää tulee oleen hauska juttu!
Katsotaan mitä jekkua sitä tyypeille keksii...

MISSÄ NÄTTI TYTTÖ ON LYMYNNYT?

Tästä se alkoi

No hemmetti. Mistäs alotetaan...

Joulukuussa minulla oli kaunis ajatus jakaa joka päivä jouluvinkkejä aina jouluaattoon asti, mutta
postaukset tyssäsivät puolen kuun tienoilla. Miksi?
Liike, jossa työskentelen, kävi läpi YT-neuvottelut ja hävisi. Liike päätettiin sulkea ja tieto loppuunmyynnistä tuli 18.12.2013. Minulle kävi onnekkaasti, sillä oma työsopimukseni on toisessa liikkeessä ja tässä liikkeessä toimin sijaisena, mutta kaikille työkavereille tämä tieto tiesi potkuja.
Päätimme pomoni kanssa, että minä hoidan liikkeen sulkemisen ja loppuunmyyntirumban ja no.. siellä mä sitten olen ollut, lähes 24/7.

Loppuunmyynti alkoi pahimpaan/parhaimpaan? aikaan ja meiniki on ollut tuosta asti hullu! Olen parhaimmillaan tehnyt 6-7 päiväistä työvikkoa, välillä 10-12 tuntisilla työpäivillä. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon homma ihmistä kuormittaa, niin henkisesti kuin fyysisesti.

Olin suunnitellut tekeväni kaikki joululahjat itse ja harmittaa hirveästi, että tilanne meni siihen, että juoksin 23. päivä kaupoissa miljoonan muun kanssa ja "pakko-ostin" lahjat. Ei kivaa. Itsetehdyt lahjat kun olin miettinyt ihmisten mukaan yksilöllisiksi ja juuri heille sopiviksi. Moni muukin asia on jäänyt tekemättä ja olen vienyt itseni aivan äärirajoille.
Teen töitä kuitenkin mielelläni tässä hullun myllyssä siltä kantilta, että olen liikkeestämme ainoa jolla

Työvaatteet sovitaan telepaattisesti.

on (ainakin hetken) tämän jälkeen työpaikka. Mieluummin kuormitan itseäni, kuin tyttöjä, jotka jäävät kohta työttömiksi ja joilla saattaa hetkittäin olla työmotivaatio hukassa. Syystäkin toki. Ja kaikki "paskanakit" hoidan itse. Sen olen pomona ja työpaikan turvassa heille mielestäni velkaa.
Ja miksi en olisi, työkaverit on tässä homassa parhaita ja mun työkaverit IHAN PARHAITA! Vaikka meno välillä suoraan sanottuna kamalaa, niin meillä pelaa huumori ja ilman tätä porukkaa meidän mielenterveys ois varmaan kulkuetunut jo kriittisiin pisteisiin.

Tässä ALE-härdellissä on tullut kuunneltua paljon asiakkaiden ja kauppakeskuskollegoiden kommentteja koskien liikkeemme lopettamista, ja kaupan alaa yleensä, ja olen hyvin ihmeissäni siitä, kuinka tietämättömiä kuluttajat ovat kaupan alan tilanteesta.

Lindan viimeinen päivä ja tauko"kippis"

Voin sen nyt kaikille kertoa: kaupan alalla ei mene hyvin. SHOCK!
En tiedä missä vaiheessa voi sanoa, että on lama. Miten se määritellään? Mutta oma mielipiteeni on se, että kyllä se on lama nyt.

Asiakkaiden ostokäyttäytyminen on nyt hyvin vaativaa. Mikäli kenkä on hieman kalliimpi, sanotaan vaikka n. 100€ tai enemmän, syynätään kengästä joka ikinen millin kokoinen naarmu ja "värivirhe" sekä likatahra ja vaaditaan hinnan alennusta. Kaupanpäälliset, paljousalennukset ja avokaupat ruinataan mukaan myös. Jos kenkä on halvempi keinonahkakenkä vaaditaan täydellistä laatua.
Asiakas ei ole tyhmä jos on tarkka rahoistaan tai tuotteesta, jonka haluaa ostaa, mutta kyse on ehkä siitä, että nykyään ei tehdä samanlaista kenkää kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten ja asiakas ei ymmärrä sitä.
Yritykset pyrkivät säästämään kaikissa kuluissa ja tämän vuoksi tehtaita siirretään halvempiin maihin ja toki se näkyy myös kengän laadussa.
Myös hintataso on aivan eri kuin muutamia vuosia sitten, kengissäkin, niitä vain ostetetaan harvemmin kuin esimerkiksi ruokaa, ja tuolloin hinta vaikuttaa yht'äkkiä kamalalta kun "viimeksi kun mää ostin tämmöset niin nää makso paljon vähemmän". Hinnannousu koetaan toisissa asioissa paljon vaikuttavampana kuin toisissa, vaikka se hinta nousee koko ajan kaikessa.

Väkeä on kuin.. (jatka itse). ALE on päivän sana.

Hinnannousun rinnalla kulkee "bränditietous" ja nettikauppojen suuri suosio.
Laskekaapa piruuttanne kuinka monta nettiostosta, muodin suhteen, teette kaupasta ostettuja tuotteita kohden.. Tai kuinka monet "semimerkkiset" tuotteet olette jättäneet ostamatta, koska haluatte säästää merkkilaukkuun tai kenkiin. Entä teettekö ostopäätöksen laadun vai hinnan suhteen. Tai puhtaasti kuinka paljon asumiselta, syömiseltä tai harrastamiselta jää rahaa itsensä huoltoon; hygieniatuotteet, meikit, vaatteet, kengät, urheiluvarusteet, viihde, logistiikka. Hinnat ovat katossa kaikessa.

Kun asiakkaat eivät osta tuotteita "normaaleilla" hinnoilla, tilanne ajaa ketjut pitämään
alennusmyyntejä sesonkien sisällä, jollaista en ole ennen juurikaan nähnyt. Niin meillä, kuin muilla, tuotteet alennettaan poskettomiin uloskantohintoihin, katteet kolisevat alas ja YT-neuvotteluilta ei voi välttyä.

Tiedän useita muotiketjuja, jotka ovat samassa tilanteessa kanssamme. YT-neuvotteluja käydään useassa ketjussa ja loppuunmyyntejä ja liikkeensulkemisia ovat jo monet ketjut joutuneet käymään läpi. Askartelutarvikkeita ja "krääsää" myynyt Tiimari, ajautui juuri konkurssiin.
Syy on yksinkertaisesti asiakaspula ja kysynnän lasku.

Yhteiskunta luo itselleen oravanpyöriä joista on vaikea päästä pois. Kohta näistä ei päästä pois tekemättä hyvin radikaaleja muutoksia. Minä uskon, että nyt eletään "lopun alkua", murrosta ja muutoksen aikaa.

Tyhjää on, mutta vikat lähtee halvalla.

Tuleeko kaupankäynti siirtymään tulevaisuudessa johonkin aivan toisenlaiseen muotoon? Hankitaanko tarpeet tulevaisuudessa vain sähköisesti? Kaatuuko fyysiset kaupat?
Mitä tapahtuu hurjan suurelle työttömyys prosentille?

Seisoimme tänään työkaverini kanssa tyhjässä liikkeessä todella hurjan ALE-päivän jälkeen ja tuijotimme kirjaimellisesti tyhjää. Muutamalla hyllyllä tönöttää kenkiä sikin sokin, villakoirat keikkuvat pitkin lattiaa kuin länkkäreissä piikkipensaat konsanaan ja keskustelumme kaikuu tyhjän
myymälän seinistä. Mieli on tyhjä, kädet roikkuvat sivuilla velttona ja sifonkipusero on liimautunut hikiseen selkään. Emme voi kuin ihmetellä päivällä käynyttä asiakasmäärää ja sitä läjää kenkiä, jotka olemme tänään myyneet, halvalla, TODELLA halvalla.
Yhdestä suusta toteamme:
"Ihan kuin tulisi maailman loppu!"